Muovi on mainettaan parempi materiaali

Muovi ei kuulu luontoon

Muovi ja sen ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat kuumia puheenaiheita. Yleinen mielipide vaikuttaa kallistuvan yhä enemmän muovinkäytön vähentämisen tai jopa kieltämisen suuntaan. Kielteinen ilmapiiri ei ole mikään ihme – uutiskuvat valtamerten muovilautoista, artikkelit jopa pohjaveteen päätyneistä mikromuoveista ja sosiaalisessa mediassa kiertävät päivitykset jätteisiin tukehtuneista valaista antavat aihettakin ahdistukseen. Luontoon päätynyt muovi on täysin väärässä paikassa.

Muoville onkin alettu vimmatusti etsiä vaihtoehtoja. EU:n kertakäyttömuovidirektiivi kieltää kertakäyttöiset muovituotteet vuoteen 2021 mennessä. Pakkausteollisuudessa puuhataan erikoispaperia ja VTT:n johdolla innovoidaan sellupohjaisia materiaaleja sekä tutkitaan mahdollisuutta kierrättää muovijäte kemiallisesti. Biopohjaisista materiaaleista taas valmistetaan uusia muoveja, joiden avulla vähennetään riippuvuutta öljyn käytöstä ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Uudet materiaalit ja tuotantomenetelmät ovat tervetulleita. Fossiilisista aineista valmistetuille tuotteille on löydyttävä uusiutuvia vaihtoehtoja, sillä muuten koittaa väistämättä aika, jolloin raaka-aineet loppuvat.

Valitettavasti maailman jäteongelmaa eivät biomuovit ja puupohjaiset sovellukset kuitenkaan ratkaise, sillä biopohjaisella muovilla on samankaltaiset ominaisuudet kuin fossiilisellakin, ja sen luonnollinen hajoaminen on pahimmillaan aivan yhtä hidasta. Sellupohjaisetkaan ratkaisut eivät pysty korvaamaan kokonaan edes sellaista muovinkäyttöä johon sellun ominaisuudet taipuvat, sillä raaka-ainetta ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

Suurin este muovin korvaamisen tiellä on kuitenkin se, että monet sen tekniset ominaisuudet ovat ylivertaiset muihin materiaaleihin nähden. Muovit ovat sekä keveitä, suojaavia, kestäviä että värjättäviä, ja niitä voidaan muotoilla helposti. Muovituotteiden hiilijalanjälki on matala, sillä niiden prosessointiin tarvitaan alhaisen työstölämpötilan ansiosta vähemmän energiaa kuin kilpaileviin materiaaleihin.

Moderni yhteiskunta elää muovista

Keskustelu aiheesta ei olekaan enää niin helppoa, jos pitää hahmottaa iso kuva – saati tarjota realistisia ratkaisuja ongelmaan. Muovi ei ole se mörkö, jollaisena sitä meille myydään. On alueita, joilla muovin korvaaminen on vähintään haastavaa, jos ei suorastaan mahdotonta. Tässä joitakin esimerkkejä:

Sähkö- ja lämpöenergia

Modernissa yhteiskunnassa sähkö- ja lämpötekniikka ovat riippuvaisia helposti muovattavasta ja hyvin eristävästä muovista. Käytännössä muovi on materiaali, joka mahdollistaa sähkökaapeloinnit ja esimerkiksi kaukolämmön olemassaolon. Myös rakennusten lämmöneristys perustuu tänä päivänä muoviin, sillä oikein asennettuina muovieristeet ja -tiivisteet pienentävät harakoille menevän lämmön määrää ja säästävät näin energiaa. Jopa neljännes Euroopan Unionissa kulutettavasta energiasta menee rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen, joten merkitys on valtava. Oma lukunsa on myös muovin käyttö energiajätteenä: kierrätyskelvottomaksi likaantuneet muovit tuottavat poltettaessa valtavasti lämpöenergiaa.

Terveydenhuolto

Sterilisointi ja muovi ovat erityisen tärkeässä asemassa modernissa terveydenhuollossa, jossa kertakäyttömuovien käyttö on paitsi kätevää, myös ehdottoman tärkeää hygienian ja potilasturvallisuuden takia. Biohajoavat muovit mahdollistavat nykyaikaisen kehonsisäisen lääkinnän, ja iso osa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytettävistä laitteista, instrumenteista ja muista tarvikkeista on valmistettu erilaisista

lakisääteisesti määritellyistä muoveista. Myös suuri osa terveydenhoidossa käytettävistä tutkimuslaitteista perustuu muoviin: esimerkiksi röntgen-, mammografia- ja tomografialaitteet on valmistettu pääosin muovista. Myös hammashoitoalalla käytetään hyvin paljon muovisia tarvikkeita ja välineitä.

Liikenne ja turvallisuus

Muovilla on tärkeä tehtävä myös liikenneturvallisuuden edistämisessä, sillä siitä valmistetut esineet ja asiat pelastavat tuhansia ihmishenkiä vuosittain. Sekä pyöräilykypärät ja heijastimet että autojen turvavyöt, turvaistuimet ja airbagit on valmistettu kokonaan tai osittain muovista, eikä lista lopu siihen: nykyaikaisissa autoissa käytettävistä materiaaleista yli 10 % on muovia. Muovi vähentää auton painoa ja leikkaa näin kulutusta ja päästöjä. Lukema on moninkertainen, kun siirrytään liikkumaan ilmateitse, sillä nykyaikaisisten lentokoneiden materiaaleista jo yli puolet voi olla komposiittia. Suomen kotoisilla sisävesillä liikuttaessakin istutaan usein lasikuiturunkoisessa veneessä muovinen pelastusliivi yllä, samasta materiaalista valmistettu kylmälaukku jaloissa.

Elintarvikehuolto

Elintarviketeollisuus etsii muoville vaihtoehtoja, mutta se ei ole helppoa. Muovilla on tärkeä tehtävänsä pakkausten keventämisessä ja elintarvikkeiden hävikin pienentämisessä. Muovista valmistettu hygieeninen pakkaus suojaa tuotteita kolhuilta ja pilaantumiselta sekä takaa elintarvikkeille pitemmän käyttöiän, eikä siitä irtoa ruokaan hajuja tai makuja. Muovipakkaus on myös elintarviketurvallisuustekijä, sillä se pitää bakteerit ja taudinaiheuttajat tehokkaasti poissa tuotteesta. Logistiikkakustannukset ja kuljetuksiin käytetty energiakin pysyvät maltillisempina muovin keveyden ansiosta.

Tekojemme vaikutukset

Laajasti hyväksytty yhteinen tahtotila on selvä – luontoon ei saa päätyä enempää muovia, ja siellä jo oleva jäte pitää saada poistettua. Ongelmanratkaisun fokus kiinnittyy kuitenkin helposti pieneen näpertelyyn, kuten muovipillien ja muiden kertakäyttöastioiden käyttökieltoon. Syy tähän on toki luonnollinen: ne ovat arjessa näkyviä, helposti hahmotettavia ja suhteellisen helposti muilla raaka-aineilla korvattavissa olevia tuotteita. Päättäjille ja kuluttajille tulee positiivinen tunnelataus siitä, että jotain on tehty – tunne siitä, että on otettu askelia oikeaan suuntaan. Todelliset vaikutukset ovat valitettavasti kuitenkin kovin pienet, sillä kertakäyttötuotteet edustavat kaikesta muovinkäytöstä vain murto-osaa, eikä käyttökielloilla ole suuren yleisön toivomaa lopputulosta.

Muovia paljon suurempi globaali ongelma on jätehuollon ja kierrätysmahdollisuuksien puute. Vielä sitäkin suurempi puute on ihmisten tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä johtuva vastuuton asenne – muoveja tai muitakaan tuotteita ei ole valmistettu heitettäväksi käytön jälkeen metsään tai jokeen. Suurin osa muoveista on kierrätettäviä ja muovimateriaalia voidaan teoriassa kierrättää loputtomasti, kunhan keräily ja lajittelu on hoidettu oikein. Kierrätetyn muovin materiaalikäyttö aiheuttaa jopa 90 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna neitseelliseen, öljypohjaiseen raaka-aineeseen. Suomessa kerätään talteen ja kierrätetään vasta alle kolmannes markkinoille tuoduista muovipakkauksista, joten tekemistä riittää.

Muoveja on syystäkin kaikkialla, sillä se on mainettaan huomattavasti parempi materiaali. Muovin käyttö ei saa silti olla koskaan itsetarkoitus, vaan sitä tulee käyttää vain siellä, missä se on todella tarpeen. Ja mikä tärkeintä, se tulee kierrättää oikein.

Henri Vänskä

CONTENT SPECIALIST