Ketteryys – voiteluainetta muuttuviin tilanteisiin

Näinä aikoina ketteryys liiketoiminnassa on tärkeämpää kuin koskaan. Se on sekä vahva selkänoja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiselle että kasvun mahdollistaja ja merkittävä asiakaslisäarvon kehto.

Yrityksessä vallitseva kulttuuri ja arvot määrittävät hyvin pitkälle sen sisäisen toimintaympäristön, jossa yritys toimii. Ne ovat niitä jäävuoren näkymättömiä osia, joita on vaikea nähdä ulkoapäin. Ne ovat kuitenkin tärkein asia, jolla varmistetaan esimerkiksi yrityksen omistajilleen luoma arvo tulevaisuudessa.

Jotta yritys voi toimia ketterästi, tarpeet ja muutokset pitää pystyä tunnistamaan niin asiakaskunnassa kuin toimintaympäristössäkin. Ne voivat olla mahdollisuuksien tunnistamista liiketoiminnassa tai ulkopuolisten uhkiin reagoimista.

Miten ollaan ketterä? 

COVID-19 on hyvä esimerkki ulkopuolisesta uhasta, joka on muuttanut ja tulee muuttamaan yritysten toimintaympäristöä. On sanomattakin selvää, että tällaisessa tilanteessa ketteryys ja päätettyjen toimenpiteiden nopea toimeenpano ovat elinehto.

Samalla tavalla ketteryyttä vaativat kehitystarpeet voivat olla yrityksen sisäistä kehitystä ja siihen liittyvien tarpeiden tunnistamista.

Jotta nopeasti muuttuvassa ympäristössä tarpeita voidaan tunnistaa ja toteuttaa ketterästi, hierarkian tulee olla matala. Kaikkien tulee voida esittää ideoitaan ja osallistua kehityksen eteenpäin viemiseksi. Työntekijöiden tulee kokea, että heitä arvostetaan ja että he voivat luottaa organisaatioonsa.

Joskus kuvitellaan, että ketteryys merkitsee jatkuvia mahtipontisia projekteja ja suuria kokonaisuuksia. Näin asia ei missään nimessä ole! Ajallisesti pitkillä ja liian laajoilla projektikokonaisuuksilla on päinvastoin nykypäivänä tapana kaatua omaan mahdottomuuteensa. Tai tarve, johon projektissa alun perin tähdättiin, onkin jo merkittävästi muuttunut ajan kuluessa.

Miksi kannattaa olla ketterä? 

Jos ketteryys on mielletty oikein yrityksen toiminnassa, se tarkoittaa VÄHÄN ja USEIN. Ketterä toiminta on siis nivottu osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Luovuus tapahtuu tiimeissä, jotka suorittavat lyhyitä ”sprinttejä” ja pilotoivat hankkeita osana päivittäistä toimintaansa. Pilotointi ja testaaminen ovat tärkeä osa tätä ideologiaa, kuten sitä kautta myös epäonnistumisten sietäminen!

Kommunikaatio on avainasemassa itseohjautuvien tiimien toiminnassa. Päivittäiset palaverit auttavat muita kehitystiimissä toimivia ymmärtämään esimerkiksi, millaisen asian kimpussa tiimin toinen jäsen työskentelee, ja säätämään omia toimenpiteitään yhteistä tavoitetta ajatellen. Päivittäisessä kommunikoinnissa tulevat ilmi myös mahdollisesti odotettavissa olevat ongelmat, jotka kehitystyössä pitää ratkaista. Eikä tavoitteen kirkastaminenkaan ole pahitteeksi sopivin väliajoin tiimissä.

Koska yrityksen pitää luoda jatkuvasti uutta arvoa ja pysyä asiakkailleen merkityksellisenä, ketterät toimintamallit voivat parhaimmillaan antaa elementtejä kehittyä alansa johtavaksi yritykseksi ja suunnannäyttäjäksi. Tässä onnistuakseen yrityksen sisäisen toimintakulttuurin pitää olla kunnossa. Kulttuurin tulee luoda puitteet osaaville työntekijöille toteuttaa luovuuttaan ja viedä eteenpäin parhaita ideoita itseohjautuvissa tiimeissä. 

Pasi Vesterinen

HEAD OF DIGITAL TRANSFORMATION