1 (7).jpg

Koronapandemian varjossa muhii ympäristöhaaste

Koronaviruspandemia on lisännyt huimasti kertakäyttöisten suojavälineiden ja hygieniatuotteiden käyttöä hallittujen ympäristöjen ulkopuolella. Hallittuja ympäristöjä edustavat esimerkiksi sairaalat, vanhusten hoivapalvelut tai vaikkapa elintarviketeollisuus. Näissä paikoissa käytetyistä suojavälineistä muodostuvien jätteiden käsittely on pääsääntöisesti tarkkaan mietitty, jolloin ne harvoin päätyvät kuormittamaan ympäristöä. Kontrolloimattomia ympäristöjä taas edustavat esimerkiksi kadut, marketit, ostoskeskukset ja julkiset liikennevälineet, joissa tuotteita käyttävät nyt tavalliset kuluttajat. Kontrolloimattomissa ympäristöissä kyseisten tuotteiden ja materiaalien riski joutua hallittujen jälleenkäsittely- ja kierrätysprosessien ulkopuolelle on suuri, toisin siis kuin hallituissa laitosympäristöissä on asian laita.

4 (9).jpg

Suojavälineitä on päätynyt jo nyt suuria määriä maailman meriin ja luontoon, joissa ne aiheuttavat moninaista haittaa ympäristöllemme. Jos kasvomaskit tai suojakäsineet päätyvät hallitsemattomasti kaduille niin sieltä ne saattavat päätyä hyvin nopeasti esimerkiksi mereen. Heikkojen jäteprosessien omaavissa maissa ne voivat toki joutua meriin tai luontoon, vaikka ne laitettaisiinkin asianmukaisesti roska-astiaan.

Hyvin usein kertakäyttöiset kasvomaskit valmistetaan polypropeenikankaasta. Polypropeeni on yksi maailman käytetyimmistä muoveista ja sen hajoaminen luonnossa on hyvin hidasta. Hajoaminen kestää ihmiselämän näkökulmasta ikuisuuden, joten siitä valmistetut tuotteet tulevat aiheuttamaan pysyvää haittaa ympäristöllemme sinne joutuessaan. Yksi kasvomaski voi hajota pahimmillaan miljooniin pienen pieniin muovipartikkeleihin, jotka voivat sitä kautta päätyä myös meidän ruokapöytäämme ravintoketjun kautta. 

Jos historiallisia indikaattoreita voidaan pitää luotettavina, jopa 75 % kasvomaskeista, kertakäyttökäsineistä ja muista pandemiasta johtuvista suojaimista päätyy maakaatopaikoille sekä maailman meriin (YK).

8.jpg

Suojavälineet eivät ole ainoa tuoteryhmä, joka on lisännyt merkittävästi kertakäyttöisen muovin käyttöä pandemian aikana. Noutoruoan kulutus on kasvanut merkittävästi ja sitä kautta siihen liittyvien pakkausten valmistusmäärät. Yhdysvalloissa on arvioitu kertakäyttömuovin kulutuksen kasvaneen 250–300 % pandemian aikana, koska yritykset ovat siirtyneet takaisin käyttämään kertakäyttöisiä tuotteita sekä astioita.

Suojavälineissä käytettyjen materiaalin kierrätys ei ole yksinkertaista jo siitä syystä, että siinä samalla voidaan levittää viruksia tai muita ihmiselle vaarallisia partikkeleita. Ranskalainen yhtiö Plaxtil on kehittänyt mallin, jolla nämä riskit voidaan poistaa laittamalla materiaalit ensin pitkään karanteeniin ja sen jälkeen altistaa ne ultraviolettivalolle ennen kuin varsinainen käsittelyprosessi voi alkaa. Tämän jälkeen kasvomaskit päätyvät uusiokäyttöön raakamateriaaleina tai vaikkapa kasvovisiirien raaka-aineena kuten tässä Plaxtilin tapauksessa.

6 (3).jpg

Koronapandemia tekee elämästämme jossain määrin hankalampaa tällä hetkellä. Se edellyttää kaikilta meiltä korkeampaa vastuullisuutta ja toisten huomioimista päivittäisissä toimissamme, kuten esimerkiksi suojautumisen ja hygienian suhteen. 

Se edellyttää myös korkeaa vastuullisuutta siinä, että kasvomaskit ja suojaimet löytävät tiensä käytön jälkeen asianmukaiseen jälleenkäsittelyyn. Meidän jokaisen tässä ajassa suojaimia käyttävän on siis vähintäänkin huolehdittava siitä, että laitamme käytetyt suojaimet asianmukaiseen roska-astiaan tai keräyspisteeseen.

Näissä prosesseissa kiertotalouden näkökulmasta ja ylipäänsä raaka-aineiden kierrättämisen kehittämisen suhteen on vielä paljon tekemistä. Siinäpä meille haastetta tuleviksi vuosiksi!

Pasi.png

 

Pasi Vesterinen

HEAD OF DIGITAL TRANSFORMATION