Mitä odotuksia työntekijöillä on?

Työn muutoksesta puhutaan paljon, mutta työnkuvien ja työntekotapojen ohella ovat yhtä lailla muuttuneet työntekijät. Siinä missä aikoinaan ihannoitiin ja tavoiteltiin omaa työhuonetta, esimiesasemaa ja klo 9-17 välillä tapahtuvaa työtä, ovat nykyajan työntekijöiden toiveet ja tavoitteet hyvin erilaiset.  Jokainen sukupolvi heijastaa omia odotuksiaan ympäröivään maailmaan, ja yritysten on pyrittävä vastaamaan odotuksiin mahdollisimman tehokkaasti.

Tunneäly

Nykyajan työntekijät haluavat työskennellä yrityksessä, jonka he kokevat tekevän merkityksellistä työtä esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla. Pelkän rahan tienaamisen sijaan he odottavat omalla työpanoksellaan olevan merkitystä yrityksen isossa kuvassa ja haluavat kokea olevansa osa jotain suurempaa.

Monet yrityspäättäjät saattavat ajatella uudempien työntekijäsukupolvien kaipaavan ensisijaisesti käytännöllisiä etuja, kuten joustavaa työaikaa. Glassdoor-verkkosivuston laatiman kyselyn mukaan etenkin milleniaaleja kiinnostaa todellisuudessa eniten kokemus työn merkittävyydestä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. On myös selvää, että milleniaalit ja Z-sukupolvi kaipaavat työkokemukseltaan enemmän kuin vain ihmisten välistä tunneälyä; he korostavat sekä yritysten eettistä toimintaa että kestäviä toimintatapoja kaikkien sidosryhmien kanssa.

Etätyö

Etätyötä pidettiin aiemmin työhön liittyvänä etuna, mutta nykyään se on jo normi – yksi tapa työskennellä muiden joukossa. Nykyteknologia mahdollistaa työnteon ajasta ja paikasta riippumatta, tai voisimme sanoa jopa työntekijän valitsemaan aikaan ja hänelle mieleisessä paikassa. Tänä päivänä teknologia ja joustavat työkäytännöt mahdollistavat tiimityöskentelyn ja projektinhallinnan tehokkaasti jopa jokaisen tiimin jäsenen ollessa eri paikassa. 

Työ ja vapaa-aika lomittuvat jouhevasti, kun työntekijä pääsee itse vaikuttamaan enemmän päivänsä sisältöön. Vapaus ja paremmat vaikuttamismahdollisuudet lisäävät huomattavasti työn mielekkyyttä. Etätyössä on myös monia konkreettisia hyviä puolia, kuten päästöjen pieneneminen työmatkaliikenteen vähentyessä ja yrityksen toimitilakustannusten pieneneminen.

Monimuotoisuus

Yhä useammat yritykset pitävät henkilöstön monimuotoisuutta etuna. Rekrytoinnissa onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota monimuotoisen organisaation rakentamiseen. Tämä on synnyttänyt myös uuden toimintatavan: sokkorekrytointi. Sokkorekrytoinnissa hakijan henkilökohtaiset tiedot piilotetaan ja valintaprosessi etenee pelkästään hakijoiden osaamisen ja työkokemuksen perusteella. Tukena käytetään esimerkiksi puhelinhaastattelua ja erilaisia testejä, joilla saadaan realistinen kuva hakijan osaamisesta.

Monimuotoisuuden lisäämiseksi on vielä paljon tehtävää, jotta saamme mm. seksuaalivähemmistöt, eri koulutustaustat, sukupolvet, kulttuurit, uskonnot, poliittiset näkemykset ja invaliditeetit luonnolliseksi osaksi työyhteisöjä. Tällä hetkellä tärkeimpinä pidetään sukupolvien ja -puolien monimuotoisuutta työyhteisössä, seuraavaksi tärkeimpänä tulevat etninen tausta ja seksuaalivähemmistöt.

Työssä kehittyminen

Tämän päivän työmarkkina on erittäin kilpailtu, ja yritykset pyrkivät aktiivisesti kehittämään ja kouluttamaan omaa henkilöstöään. Modernit työnantajat panostavat nykyään työntekijään entistä enemmän. Työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään monilla tavoilla monipuolisesta perehdytyksestä personoituihin koulutus- ja kehittymissuunnitelmiin. Tavoitteena on saada hyödynnettyä työntekijän potentiaali mahdollisimman hyvin. On ymmärretty, että sama koulutus ei palvele kaikkien työntekijöiden kehittymistä, vaan yksilön huomioinen kannattaa, sillä se sitouttaa henkilöstöä ja parantaa konkreettisesti yrityksen toimintaa. Etenkin milleniaalit arvostavat työnantajan halua panostaa työntekijän osaamisen kehittämiseen.

Yrityskulttuuri

Useimmat työntekijät kokevat hyvän yrityskulttuurin vaikuttavan eniten heidän päätökseensä pysyä yrityksen palveluksessa. Yrityskulttuuri on siis yksi eniten henkilöstön vaihtuvuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Yrityskulttuurin merkityksen arvellaan yhä korostuvan tulevina vuosina, ja työntekijät odottavat työnantajiltaan nyt selkeämpiä toimia yrityskulttuurin parantamiseksi. Monet yritykset ovatkin asettaneet yrityskulttuurin kehittämisen yhdeksi lähivuosien tärkeimmistä prioriteeteistaan. Yrityskulttuurista puhuttaessa on tärkeää muistaa, että yrityskulttuuri muodostuu aina yrityksen antamista raameista, joita henkilöstö toteuttaa kukin omalla tavallaan. Täysin samanlaista kulttuuria ei siten voi olla missään toisessa yrityksessä. Yrityskulttuuri on myös jatkuvasti kehittyvä asia: työnantajan kannattaa pyrkiä aktiivisesti ohjaamaan kulttuurin kehitystä oikeaan suuntaan, jotta hyvästä kulttuurista ei tule huonoa.

Milleniaalit ja Z-sukupolvi

Vuonna 2020 milleniaaleja oli jo 41 % koko maailman väestöstä ja työväestöstä yli 15 %. Seuraava sukupuoli – Z-sukupolvi – on myös alkanut astua työelämään. Nuoret sukupolvet edustavat yhä merkittävämpää osaa työvoimasta ja heidän odotuksensa sekä tarpeensa työelämässä nousevat koko ajan tärkeämpään rooliin. Yritykset, jotka eivät ota näiden työntekijöiden odotuksia tarpeeksi vakavasti, ovat suuressa vaarassa menettää osaajia tulevaisuudessa.

Loppujen lopuksi yritysten sitoutuminen hyvään työntekijäkokemukseen ei ole kiinni vain eettisestä toiminnasta ja trendeistä. Se on jatkuvaa työtä yrityksen toiminnan edistämiseksi, sillä tyytyväiset työntekijät luovat yritykselle kasvua ja pitkäkestoista arvoa.

Krista Vallinrinne

OFFICE ENABLER