ypfashion-bGlI3CBai_A-unsplash

Suojaimien standardiviidakko

Henkilönsuojaimia ovat erilaiset laitteet, välineet ja suojavaatteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi henkilön terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvilta riskeiltä suojautumiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi hengityksensuojaimet, kuulonsuojaimet, kypärät, suojalasit ja heijastinliivit.

Henkilönsuojaimien hankintaa helpottaa, jos tuntee alan standardit ja tietää mahdollisimman tarkasti, millaiseen käyttöön tuote on tulossa. Aihepiiri on erittäin laaja, sillä erilaisia suojaimia ja niiden standardoituja suojaustasoja on kymmenittäin, ellei sadoittain. Aihetta ei voi käsitellä yhdessä artikkelissa tyhjentävästi, mutta raapaisemme tässä pintaa suojainten yleisimmistä vaatimustasoista.

Yleistä

Kaikissa Suomessa myytävissä henkilönsuojaimissa on oltava CE-merkintä. Merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote täyttää EU-direktiivien ja asetusten vaatimukset. CE-merkintä ei kuitenkaan ole yleinen turvallisuusmerkki tai takaa tuotteen laatua. Kyseessä on suojaimien alin perusvaatimustaso.

fancycrave-252356-unsplash.jpg

Varmista aina, että käyttämilläsi työvälineillä on asianmukaiset merkinnät ja että ne ovat hyvässä käyttökunnossa.

Suojaimet on jaettu kolmeen riskiluokkaan sen mukaan, kuinka vakavalta riskiltä suojain suojaa:

Luokka I suojaa vähäisiltä riskeiltä, kuten pinnallisilta vaurioilta, auringolle altistumiselta, kosketukselta korkeintaan 50 °C pintojen kanssa tai kosketukselta heikkotehoisen puhdistusaineen kanssa. Riskiluokkaan I kuuluvat mm. aurinkolasit ja puutarhakäsineet.

Luokka II sisältää muut kuin luokissa I ja III kuvatut riskit. Se on luokista laajin ja pitää sisällään suurimman osa suojaimista. Riskiluokkaan II kuuluvat mm. kuivapuvut, suojalasit ja kenkien liukuesteet.

Luokka III kattaa riskit, joilla voi olla hyvin vakavia seurauksia, kuten kuolema tai peruuttamaton terveyshaitta. Luokan riskit liittyvät mm. terveydelle vaarallisiin aineisiin, haitallisiin biologisiin tekijöihin, äärilämpötiloihin, korkealta putoamiseen, sähköiskuihin ja haitalliseen meluun. Riskiluokkaan III kuuluvat mm. kuulonsuojaimet, putoamissuojaimet ja hengityssuojaimet.

Käsien suojaus

Standardissa EN 420 määritellään kaikkia suojakäsineitä koskeva yleisvaatimustaso. Suojakäsineet jaetaan kolmeen kategoriaan niiden suojaustason mukaan:

Kategoria I tarjoaa suojaa vain minimaalisilta riskeiltä esimerkiksi kiinteistöhuollossa tai asennustöissä.

Kategoria II suojaa keskitason riskeiltä, kuten viilto-, pisto- ja hankausvammoilta. Kategoriaan kuuluvilla käsineillä on oltava piktogrammisymboli, joka osoittaa käsineen käyttötarkoituksen ja suojaustason. Yleisesti ottaen tähän kategoriaan kuuluvat käsineet, jotka suojaavat mekaanisilta vaaroilta (EN 388).

biochemistry-biology-blue-2280571.jpg

Kategoria III pitää sisällään erikoismalliset käsineet, jotka suojaavat pysyviltä vammoilta tai hengenvaarallisilta riskeiltä. Äärilämpötiloissa käytettävät ja useimmat kemikaalisuojakäsineet kuuluvat tähän kategoriaan. Kategorian III käsineet tulee sekä testata laboratorio-olosuhteissa, tyyppihyväksyä tarkastuslaitoksella että tuotanto ja käsineet tarkastaa ennen kuin ne saavat CE-merkinnän.

Jalkojen suojaus

Työkengät tulee valita työpaikan riskinarvioinnin ja työssä esiintyvien vaarojen mukaan. Varvas- ja jalkapohjan vammoilta sekä liukastumiselta suojaavat jalkineet on jaettu suojausominaisuuksiensa mukaan ja merkitty kirjainlyhennelmällä. Turvajalkineen merkintä on S, suojajalkineen P ja työjalkineen O.

Turvajalkine: Turvajalkineessa on varvassuojus, joka suojaa varpaita ja jalkaterää vähintään 20 kg painoiselta putoavalta esineeltä 1 metrin korkeudesta ja kestää 1500 kg puristuksen.

Suojajalkine: Suojajalkineessa on kevyempi varvassuojus, joka voi olla metallia tai muovi- tai komposiittimateriaalia. Varvassuojuksen tulee kestää vähintään 10 kg painon putoaminen 1 metrin korkeudesta ja 1000 kg:n puristus.

Työjalkine: Työjalkineessa ei ole varvassuojusta, mutta siinä on ainakin yksi lisäsuojausominaisuus.

sven-brandsma-gGnEB14itAs-unsplash.jpg

Pään suojaus

Päänsuojaimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: suojakypäriin (EN 397) ja kolhusuojaimiin (EN 812). Kypärää tulee käyttää aina, kun työkohteessa on vaara joutua putoavien tai kaatuvien esineiden alle. Kolhusuojapäähine suojaa ainoastaan silloin, kun työntekijä voi lyödä tai kolhaista päänsä työkohteessa, esimerkiksi ahtaassa tilassa työskennellessään.

construction-worker-danger-safety-8159.jpg

Silmien suojaus

Pienetkin silmävammat vaikeuttavat näkemistä tai voivat heikentää näkökykyä pysyvästi. Silmiensuojaimet suojaavat silmiä ja niiden ympäristöä. Suojaavuuden varmistamiseksi niiden tulee olla sopivan kokoiset ja asettua tiiviisti kasvoille. Silmiensuojainten valinnassa on otettava huomioon suojaavuuden lisäksi näkökentän riittävyys, istuvuus, paino, tiiviys ja huollettavuus.

factory-factory-worker-girl-1108101.jpg

Koska suojaustasoja ja käyttötarkoituksia on paljon, kaikki silmäsuojaimet on merkitty. Suojalasien sangoissa on oltava valmistajan, noudatetun EN-standardin (vähintään yleisstandardi EN 166), mekaanisen lujuuden ja käyttöympäristön (valinnainen) symbolit. Linsseissä puolestaan on oltava seuraavat merkinnät: suodintyyppi, linssin sävy, optinen luokka ja mekaaninen kestävyys.

Silmiensuojaimet jaetaan optisen laadun mukaan kolmeen luokkaan, joka näkyy linssissä merkintänä 1, 2 tai 3. Luokan 1 suojaimet ovat optisilta ominaisuuksiltaan parhaat.

Kuulon suojaus

Työnantajan on hankittava kuulonsuojaimet työntekijän käyttöön, kun päivittäinen melualtistus ylittää 80 dB(A). Kuulosi vaurioituu yli 85 desibelin melussa, ja sallittu altistusaika puolittuu jokaista kolmen desibelin melutason nousua kohti. Kuulovaurion syntymiseen ei siis vaikuta pelkästään melun voimakkuus.

Oikean kuulonsuojaimen valitseminen on erittäin tärkeää: suojaimen tehtävä on vaimentaa melua ilman, että kuuleminen vaikeutuu. Varoitusäänet on kuultava, ja työkavereiden kanssa on voitava kommunikoida kuulonsuojauksen läpi.

Kuulonsuojainten EU-standardi on muotoa EN 352-X, jossa X on numero 1-8 suojaimen tyypin mukaan.

industrial-1636403_640.jpg

Hengityssuojaimet

Hengityssuojaimia käytetään suojaamaan ilman epäpuhtauksilta, kuten puu- ja metallipölyltä, kemikaalihöyryiltä ja kaasuilta. Suojaimia käytetään, kun teknisillä tai työjärjestelyihin liittyvillä toimilla ei saada laskettua hiukkas- tai kaasupitoisuuksia turvalliselle tasolle. Hengityssuojain suojaa vain silloin, kun se on valittu työtehtävän ja ilman epäpuhtauden laadun perusteella, kun se on oikein huollettu, ja kun sitä käytetään koko altistumisen ajan.

Hengityssuojaimien standardi EN 529 toimii oppaana sopivan suojaimen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa varten.

industrial-1636370_640.jpg

Putoamissuojaimet

Vaarallisia kohteita rakennustöissä ovat yli kaksi metriä korkeat kaiteettomat paikat. Työnteko ja toimenpiteet onnettomuuden varalta on oltava suunniteltu ja kaikkien asianomaisten tiedossa etukäteen.

Standardi SFS-EN 365 määrittelee, että suojainjärjestelmä on tarkastettava valmistajan valtuuttaman pätevän henkilön toimesta vähintään kerran vuodessa. Järjestelmää tulee myös huoltaa säntillisesti.

Erilaisten henkilökohtaisten putoamissuojainjärjestelmien perusteet on määritetty standardissa EN 363:2008. Standardissa kuvataan putoamisen estäminen ja pysäyttäminen, tukijärjestelmät, köysien varassa työskentely sekä pelastaminen.

joseph-pearson-0emIdqhdUrk-unsplash.jpg

Blogiamme seuraamalla saat tulevaisuudessa yhä tarkempia vinkkejä, kun sukellamme syvemmälle standardien syövereihin suojausluokka kerrallaan. Tulossa on mm. opas suojakäsineiden valintaan, joten muista pysyä kanavalla! 

henri-bio.png

 

 

Henri Vänskä

CONTENT SPECIALIST