Yritykset toimivat esimerkkinä kiertotalouden edistämisessä

Kiertotalous on ollut lähiaikoina kiihtyvässä vaiheessa sekä Suomessa että maailmalla, kun tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta on levinnyt. Suomi onkin asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi olla johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii sitoutumista sekä kestävän tuotannon että kulutuksen edistämiseksi koko yhteiskunnalta, mukaan lukien yrityksiltä.

Kiertotalousajattelussa pelkkä jätteiden kierrättäminen ei riitä, vaan on otettava huomioon tuotteiden ja materiaalien koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Esitimme Lyrecon Laatupäällikkö Jere Jokiselle kysymyksiä liittyen yritysten rooliin kiertotalouteen siirryttäessä.

Miksi yritysten on niin tärkeää sitoutua kestävän kehityksen edistämiseen?

”Emme voi jatkaa maapallon resurssien ylikuluttamista, joten ei ole muita vaihtoehtoja kuin sitoutua kestävän kehityksen edistämiseen”, Jokinen aloittaa. Hän jatkaa, että vastuu maailman muuttamisesta ja katsomisesta oman sukupolvemme yli on nimenomaan yrityksillä. ”Yritysten kuuluu toimia esimerkkinä ja sitä kautta jalkauttaa kestävän kehityksen tietoisuutta ja toteutusta myös yksilötasolle”, Jokinen korostaa. Hän muistuttaa, että myös yrityksillä, jotka eivät itse valmista tuotteita, on merkittävä rooli vaatia, että heidän käyttämänsä tuotteet ja palvelut on tuotettu kestävästi.

Miten kiertotaloutta voidaan edistää työpaikoilla jätteiden kierrätyksen lisäksi?

Jokisen mukaan tuotteiden hankinnoissa tulisi ottaa huomioon niiden valmistuksessa käytettävät materiaalit: ovatko ne kestävästi tuotettu ja voidaanko niitä käyttää uudelleen. Hän korostaa, että myös sillä on suuri merkitys, käytetäänkö tuotteet loppuun asti. ”Kynä on hyvä esimerkki tuotteesta, joka yllättävän harvoin käytetään loppuun asti. Esimerkiksi täyttö- tai vaihtosäiliöillä voidaan pidentää useimpien kynien elinikää merkittävästi”, Jokinen muistuttaa.
Jokinen huomauttaa, että myös jätteen ja hävikin minimointi tulee huomioida: ”Keitetyn kahvin osuus ruokahävikistä on noin 13 %. Syy sille on yksinkertaisesti se, että kahvia keitetään liikaa.” Ratkaisu on Jokisen sanoin yhtä yksinkertainen: ”Ennen täyden pannullisen keittämistä kannattaa kysyä, paljonko tänään on kahvin juojia?”

Millaisia toimintatapojen muutoksia kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yrityksiltä?

Jokisen mielestä hankintapolitiikka on tärkeässä roolissa yrityksissä kiertotalousajatteluun siirtyessä. ”On hyvä miettiä, onko omistaminen enää järkevää vai voiko hankinnan kohteen saavuttaa esimerkiksi palveluna, Jokinen sanoo.” Hankintapäätökseen tulisi Jokisen mukaan vaikuttaa hankinnan kohteen koko elinkaari, ei ainoastaan tarpeet ja hinta. Jokinen kehottaakin ajattelemaan hankinnoissa vuotta pidemmälle: ”Se, että hankitaan jotain mahdollisimman edullisesti ei tarkoita, että saavutetaan pitkässä juoksussa edes euromääräisiä säästöjä – ympäristönäkökohdista puhumattakaan.”
Työntekijöiden osallistaminen ja viestintä ovat Jokisen sanoin avainasemissa uusien toimintatapojen jalkauttamisessa. ”On tärkeää herättää työntekijät ajattelemaan omaa toimintaansa yrityksessä ja innovoida uusia malleja toimia. Kiertotalous on käytännön tekoja, ei pelkkä PowerPoint-esitys”, Jokinen muistuttaa leikkisästi.

Millaisia uusia mahdollisuuksia kiertotalous tuo liiketoiminnalle?

Jokisen mukaan kiertotalouden ympärille tarvitaan jatkuvasti lisää palveluita – ovat ne sitten kierrätykseen, uusiokäyttöön tai vaihtoehtoisiin materiaaleihin liittyviä. ”Sekä uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien suunnittelu, valmistaminen ja käyttö sekä elinkaaren pidentäminen tuovat paljon mahdollisuuksia monille aloille. Kun ajattelu siirtyy enemmän ja enemmän omistuskeskeisestä jakamiskeskeiseen, avaa tämä myös lukemattomia mahdollisuuksia”, Jokinen päättää vastauksensa.

Sanna Kuusakoski

GUEST WRITER