Author: Stella Dimitrova

Etä- ja hybridityöhön siirtyminen on vaikuttanut yritysten toimintaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Microsoftin tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksistä valtaosan tuottavuus on säilynyt ennallaan, ja muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Samalla innovatiivisuus ja tiimien yhtenäisyys ovat kuitenkin heikentyneet. Yhteistyön tekeminen on vaikeampaa, kun tiimin jäsenet ovat hajaantuneet toisistaan ja ihmisten väliset luonnolliset kontaktit ovat vähentyneet.

Tilanne vaikeuttaa myös uusien innovaatioiden syntyä. Microsoftin operatiivisen johtajan Mikko Pulkkisen mukaan innovatiivisuus vaatii sitä, että kollegat ovat yhteydessä toisiinsa, tuovat ideoitaan esille, kokeilevat rohkeasti ja ottavat yhdessä harkittuja riskejä. Koska vanhoihin työtapoihin ei näytä olevan paluuta, on yritysten mukauduttava uuteen virtuaaliseen työympäristöön. Listasimme alle neljä keinoa, joilla innovatiivista yrityskulttuuria voi ylläpitää myös paikkariippumattomassa työssä

Työn muutoksesta puhutaan paljon, mutta työnkuvien ja työntekotapojen ohella ovat yhtä lailla muuttuneet työntekijät. Siinä missä aikoinaan ihannoitiin ja tavoiteltiin omaa työhuonetta, esimiesasemaa ja klo 9-17 välillä tapahtuvaa työtä, ovat nykyajan työntekijöiden toiveet ja tavoitteet hyvin erilaiset.  Jokainen sukupolvi heijastaa omia odotuksiaan ympäröivään maailmaan, ja yritysten on pyrittävä vastaamaan odotuksiin mahdollisimman tehokkaasti. 

Työilmapiirillä on todettu olevan merkittävä vaikutus koko organisaation menestykseen. Hyvän ilmapiirin ympäröimä työntekijä voi ja jaksaa paremmin työssään, kun taas huono ilmapiiri kuormittaa ja vie energiaa työnteosta. Kokemukset, ovat ne sitten positiivisia tai negatiivisia, heijastuvat helposti myös työyhteisön ulkopuolelle – niin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin kuin harrastuksiin sekä perhe- ja kaverisuhteisiinkin. Lopulta vaikutukset ulottuvat myös tuotteeseen, asiakaskokemukseen ja työnantajamielikuvaan.

Vaikka työilmapiiriin vaikuttavatkin monet seikat, niin keskeisimpänä on ihmisten välinen vuorovaikutus, jonka tulisi perustua hyvään käytökseen. Jokaiselle työpaikalle kannattaakin laatia yhteiset käytösohjeet, joissa tuodaan selkeästi esille, millainen käytös on suositeltavaa ja millainen ei, jolloin ohjeiden noudattamistakin on helpompi valvoa. Seuraavaksi käymme läpi keskeisiä vinkkejä työilmapiirin parantamiseen, jotka toimivat hyvänä perustana myös työpaikan käytösohjeille.

1. Ole kohtelias – tervehdi, kiitä ja pyydä anteeksi

Mukavan työilmapiirin luominen kannattaa aloittaa hyvien käytöstapojen kulmakivistä – tervehtimisestä, kiittämisestä ja anteeksipyytämisestä. Muiden tervehtiminen töihin tullessa ja sieltä lähtiessä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työpaikallekin on mukavampi tulla, kun vastassa on ystävälliset työkaverit. Myöskään pieniltä tuntuvien sanojen – kiitos ja anteeksi – käyttöä ei kannata turhaan säästellä, sillä niiden vaikutus on usein oletettua suurempi.

2. Hyväksy muiden erilaisuus

Työpaikoilta löytyy yhtä monta eri persoonaa kuin työtekijääkin, joten muiden erilaisuuden hyväksyminen on toimivan työyhteisön kannalta välttämätöntä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ylin ystävä, mutta kaikkia tulee kuitenkin kunnioittaa ja kohdella tasapuolisesti. Kultainen sääntö on hyvä ohje työpaikallekin: kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Kiertotalous on ollut lähiaikoina kiihtyvässä vaiheessa sekä Suomessa että maailmalla, kun tietoisuus luonnonvarojen rajallisuudesta on levinnyt. Suomi onkin asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi olla johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii sitoutumista sekä kestävän tuotannon että kulutuksen edistämiseksi koko yhteiskunnalta, mukaan lukien yrityksiltä.

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 22. elokuuta. Tuolloin ihmiskunta oli laskennallisesti käyttänyt loppuun maapallon kuluneen vuoden aikana tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.

Aika tiimalasissa käy vähiin myös ilmastokriisin osalta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan olemme käyttäneet nykymenolla ilmakehän hiilibudjetin loppuun noin seitsemässä vuodessa, mikäli haluamme pitää lämpenemisen 66 prosentin todennäköisyydellä alle kriittisenä pidetyn 1,5 asteen.

Huomattava osa päästöistä syntyy kulutuksesta. Valitettavan usein kulutuksesta syntyvä jäte päätyy esimerkiksi meriin, kuten Lyrecon Pasi Vesterinen kirjoittaa. On aika siirtyä vanhasta lineaaritaloudesta kiertotalouteen.

Lyreco haluaa olla ensimmäinen täysin kiertotalouteen nojaava yritys workplace industry -alalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, ja vaatii tietysti paljon konkreettisia toimia ja tekemistä, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Haasteena on, että eri sidosryhmien vastuullisuusodotukset eivät tähän lopu. Suuri yleisö ja asiakkaat, sijoittajat ja rahoittajat, poliittiset päätöksentekijät, organisaation omat työntekijät, toimittajat ja media sekä julkinen sektori, kunnat ja kansalaisjärjestöt vaativat yhä enemmän. Rima nousee koko ajan ylemmäksi.

Yritysvastuussa kyse ei ole vain hyväntekeväisyydestä tai maineriskin hallinnasta. Kyse on strategisesta mahdollisuudesta. Vastuullisuus on yksi keskeinen kilpailutekijä. Yrityksen tehtäväksi nähdään yhä useammin myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu, oli kyse sitten koronapandemiasta, osatyökykyisten työllistämisestä tai lähiluonnon turvaamisesta.

Kokonaiskuvassa meillä on edessä siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Jokaisella suurella yrityksellä pitää olla tavoitteet ilmastokriisin ja luontokadon ehkäisemiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että vastuullisuuden sisältöalueet laajenevat ja syvenevät, kun ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuusasioita tai sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksiakaan ei voi unohtaa. Katse on riskien hallinnan sijaan enemmän mahdollisuuksissa. Tavoitteellisuus ohjaa tekemistä, ja asiat pitää pystyä mittaamaan. Vaikuttavuus syntyy suhteessa haasteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Asioita tehdään yhä useammin yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yksin voi harvoin menestyä. Tekojen ja viestien pitää kulkea samaan suuntaan.

Kiertotalouteen siirtyvän yrityksen kannattaa ympäristölle haitallisten vaikutustensa minimoimisen ohella pyrkiä maksimoimaan ekologinen kädenjälkensä eli positiivinen vaikutuksensa ympäristöön. Lisäksi voi olla perusteltua kirjata yhtiöjärjestykseen vastuullisuus ja osoittaa näin, että aikamme polttavimmat kysymykset on todella huomioitu yrityksen kaikkein perustavimmalla tasolla.

Vastuullisuus kiertotalouden aikakaudella on myös yritysaktivismia, jossa otetaan rohkeasti kantaa ja vaikutetaan päättäjiin, asiakkaisiin ja julkiseen keskusteluun. Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät kuitenkaan ole ne asiat, joita tehdään silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita tehdään säännöllisesti.

Paljon puhuttu digitalisaatio muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä ja sitä mukaa myös myyjän ammattia. Myyjän rooli muistuttaakin yhä enemmän konsulttia tai asiantuntijaa, jonka tehtävä on tuotteen myynnin sijaan tunnistaa asiakkaan tarpeet ja kipupisteet – jopa ennen niiden syntymistä – ratkaistakseen asiakkaan ongelman. Haastattelimme Lyrecon myyntijohtaja Björn Karmia siitä, miten digitalisaation aiheuttamat muutokset vaikuttavat myyntityöhön nyt ja tulevaisuudessa.